Aistien aktivointia; Taidetta, luontoa sekä liikuntaa

Kuvassa ihastellaan taidetta käytävillä ja luonnon heräämistä keväällä. Myös tanssiminen on monelle asukkaalle tärkeää liikuntaa , jossa yhdistyvät musiikki, kosketus, muistot jne. Katso alta lisää aistien aktivoinnista.

Myönteisillä tunteilla on suuri vaikutus hyvinvoinnin kokemukseen. Mielihyvähormoonien (endorfiini, oksitosiini, dopamiini) tuotantoon voi vaikuttaa itse. Elimistön saa tuottamaan endorfiinia kuuntelemalla mieluisaa musiikkia, liikunnalla ja nauramalla. Myös suklaa lisää elimistössä endorfiinia. Endorfiini lievittää kipua. Oksitosiini liittyy ihmisten välisiin suhteisiin ja sitä erittyy halatessa ja helliessä. Oksitosiini vähentää masennusta, ahdistusta ja stressiä. Myös karvaisen lemmikin halaaminen heruttaa ihmisen kehossa oksitosiinia. Eläinten terveysvaikutuksista lisää Vahvikkeen Luonto-osiossa. Kehon dopamiinitasoa voi kohottaa syömällä hyvin, kuuntelemalla hyvän konsertin, tanssimalla ja tekemällä muuta itselle mieluisaa. ( Lähde: Vahvike.fi )

Ympäristöä havainnoidessaan ihminen käyttää kaikkia aistejaan. Tärkeimpänä
pidetään näköaistia, koska noin 70-80 % aistien välittämästä tiedosta saadaan
sen avulla. Kuuloaistin avulla informaatiota tulee noin 25 %, ja haju-, maku-, ja
tuntoaistin kautta saatava tiedon merkitys on noin 3%. Aivokapasiteetista kuluu
noin 30% tietojen yhdistelyyn eli moniaistisuuteen, jolloin voidaan ajatella, että
edellä mainitut prosenttiluvut putoavat suhteessa tähän. (Semi ym. 2016,125.

Ikääntyessä ihmisen kognitiiviset taidot alkavat heikentyä. Lähimuisti katoaa ja
jäljelle jäävät suorat aistimukset. Aistimukset tulevat yhä merkittävimmiksi, kun
muistisairaus etenee. Kun nykyhetken paikan muistot hälvenevät, saavat aistit;
näkö, kuulo, haju, maku ja tunto tärkeän roolin elettyjen paikkojen kokemuksesta. (Semi ym. 2016, 49.)

Lähde: KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Sairaanhoitajakoulutus
Sanna Kortelainen
Sari Nissinen
Tarja Saarelainen
AISTIEN AKTIVOINTI MUISTISAIRAIDEN HOITOTYÖSSÄ

Musiikki ja liikkuminen ovat täydellinen pari. Kehon liike yhdistyy luontevasti musiikkiin. Musiikilla ja tanssilla on paljon yhteistä historiaa, ja musiikin elementit: rytmi, harmonia, muoto ja rakenne löytyvät myös tanssista. Terapiassa musiikin herättämiä tunteita voidaan ilmaista myös oman kehon liikkeiden avulla. Musiikkiliikunnan tavoitteena voi myös olla potilaan rohkaisu vuorovaikutukseen ja itseilmaisuun. Tanssi antaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja läheisyyteen eikä luovan luonteensa vuoksi tunne ”väärää” tapaa liikkua. Kehon muisti on hyvä ja lähes 80% ihmisten välisestä kommunikaatiosta on sanatonta. Tanssi kuntouttaa, lisää oman kehon tuntemusta ja auttaa hahmottamaan omaa kehonkuvaa. Palo-Bengtsonin ja Eriksonin (1997) tutkimuksen mukaan tanssimusiikin ja tanssin avulla muistisairaat ihmiset kokivat iloa, onnea ja osaamisen tunnetta sekä saivat virikkeellisiä sosiaalisia kontakteja. 

Lähde: Heidi Oilimo; 
geronomi-sairaanhoitajan näkökulmia ikääntymiseen ja vanhustyöhön. http://www.heidioilimo.com/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s